31.12.2013

Year 2013












Kulunut vuosi on pitänyt sisällään monenmoista - odotusta, innostusta, kiirettä, lepoa, jännitystä, tunteita, juhlia, arkea, puuhasteluita, sisustamista, reissuja ja vaikka sun mitä. Pitkien selontekojen sijaan koostin vuoden blogikollegoiden tapaan kuviksi. Tässä siis nostoja blogivuoden varrelta, kuvateksteistä voi klikata kyseisiin postauksiin.

Kiteytettynä voisi sanoa, että alkuvuosi meni raksaillessa ja muuttoa kiihkeästi odotellessa. Kevään koittaessa pääsimme omaan kotiin ja sen jälkeen aika on mennyt sisustus- ja pihahommissa. Reissuja, elämyksiä ja tavallista arkeakin on vuoteen mahtunut. Kalenterin loppupäässä elämä vaikuttaa asettuneen rauhallisemmin uomiinsa, ja aikaa on ollut enemmän elämiseen ja itselle mieluisiin puuhiin. 

Ensi vuosi tuntuu hurjan jännittävältä, sillä se on aina uusien vuosien tapaan mahdollisuuksia täynnä. Niitä ei kuitenkaan nyt enemmälti pohdita, sillä on aika valmistautua hyvästelemään vanha vuosi ja toivottamaan uusi tervetulleeksi.

Kiitos kaikille Deko 133 -blogin lukijoille kuluneesta vuodesta ja tervetuloa mukaan alkavan vuoden tohinoihin!


30.12.2013

Takkapuut kangaskoriin


Olemme jo hyvän aikaa miettineet, millainen kantoteline olisi sopiva meidän takkapuillemme. Tarjontaa on kartoitettu rutkasti ja vaihtoehtoja on puntaroitu urakalla. On mittailtu metallisia ja puisia, tutkittu muovisia ja vanerisia, vertailtu moderneja ja perinteisiä... Melkein jo tuli päädyttyä vaaleaan rottinkiseen kantotelineeseen, kunnes...


...löytyi täydellinen vaihtoehto H&M Homen valikoimasta. Tässä puuvillaisessa säilytyskorissa on muovitettu sisäpuoli, yläreunassa tukeva metallikehys ja jäntevät kantokahvat, joten se sopii puiden kantamiseen ja säilyttämiseen paremmin kuin hyvin. Kokokin on täsmälleen sopiva meidän pienehköille takkapuillemme. Ja mikä tärkeintä, korin tyyli ja väri ovat juuri sitä, mihin olohuoneemme on kevään mittaan muuntautumassa.


Löysin kangaskorin sattumalta netistä juuri, kun olimme lähdössä viime viikonlopun alehulinoille. Jännitin, olisiko koreja olemassa tai ylipäätään jäljellä enää Kuopion putiikissa, ja olihan niitä - yksi kappale! Ai että olen iloinen tästä löydöstä! Puunkantoratkaisun miettiminen - uskokaa tai älkää - voi oikeasti olla haastavaa. :)

29.12.2013

TV:n valaistus

 

Kävimme eilen alehulinoissa ja olosuhteet huomioon ottaen pystyimme pitäytymään suhteellisen järkevällä hankintalinjalla. Isäntä on jo pidempään miettinyt erilaisia led-investointeja, ja nyt Ikeasta lähti kokeilumielessä mukaan neljän valolistan paketti.


Isäntä asensi valolistat TV:n valaistukseksi, kolme ylälaitaan ja yhden tason alapuolelle. Tehosteen hinta oli hyvinkin edullinen, mutta antaa kivaa särmää telkkarin katselemiseen. Tosin, ikkunoiden joulutähdet varastavat vielä hetken ajan huomiota valotehosteelta, mutta kunhan ne sammuvat, saa telkkari kilpailla enää vain takkatulen kanssa.

27.12.2013

Unfinished idea


Hankin jo joulukuun alussa meille viisi pientä lumisypressiä. Minulla oli visio, että näpräilisin tehdä niille söpöt pussukat harmaasta huopakankaasta. No, huopakankaan ja oheistarvikkeita sain jo hankittua, mutta sitten tulikin tenkkapoo ja päätöksenteon vaikeus. 

Ollako pussukka matala vai korkea, yläkäänne lyhyt vai pitkä, kylki paljas vai juuttitähtinen, ympärille harmaata sydännauhaa vaiko juuttinarua... Harvassa asiassa jään mielipiteettömään jumitilaan, mutta kun sellainen iskee, näyttää umpikuja olevan ylittämätön. 

Sypressit pussukoineen saivat jäädä puolivalmiiksi, sillä kykenin ainoastaan pyöräyttämään kankaat kaksipuolisella teipillä jotenkuten pussukan näköisiksi ja taittamaan yläreunaa alaspäin. Nyt ne tojottavat kodinhoitohuoneen tasolla puuboksiin tällättynä. Siinä saavat pysyäkin, olkoon sitten meilläkin jotain keskeneräistä.


26.12.2013

This Christmas


Tapaninpäivä on nyt jo ehtoon puolella. Hetkeksi tohtii siis jo palata blogitaajuuksillekin! Vietimme jouluaaton ja suurimman osan joulupäivästä kotipaikkakunnallamme Rautavaaralla, sillä sieltä löytyvät lähestulkoon kaikki läheisimmät sukulaisemme ja ystävämme. Toiselle puolelle Suomea ei sentään tarvinnut matkustaa, koska synnyinpitäjämme sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä täältä Iisalmesta.


Aattoaamuna meillä oli hyvin aikaa vötkytä omassa kodissa, aloittaa päivä sängyssä kahvitellen ja joululaulujen säestyksellä tunnelmoiden. Rautavaaralle päästyämme joulupuuhat olivat hyvin perinteisiä: syömistä, turinointia, saunomista, lueskelua, joulukirkossa hiljentymistä, hautausmaalla piipahtamista, shakki-matseja ja kahvittelua ristiin rastiin itse kunkin luona. 

Eilen illankähmässä ajelimme takaisin jo omaan kotiin - pitihän joulua päästä viettämään ensimmäistä kertaa myös uudessa talossamme. Jouluruokien sijaan pyöräytimme illaksi omatekoista jauhelihapitsaa. Sitä mussuttaen katselimme jouluillan leffaa ja lämmitimme saunaa. 

Tänään Tapaninpäivänä olemme loikoilleet oikein urakalla, aamusaunoneet ja tyhjennelleet suklaakätköjä. Tuntuu siltä, että tästä joulusta on saanut otettua kaiken mahdollisen irti.


Tänäkin vuonna olimme muuten olleet ilmeisen kilttejä (ainakin tonttujen mielestä), sillä paketeista löytyi aivan ihania lahjoja! Jopa sellaisia, joita oli pelkästään salaa itsekseen toivonut. Kiitos niistä vielä, jos joku asianomainen tonttu sattuu blogia kurkistelemaan.


Mahdattekohan muuten huomata tämän postauksen kuvissa mitään eroa aiempiin? Yhdestä lahjapaketista paljastui nimittäin kauan toivomani järjestelmäkamera jalustoineen! Malliltaan kamera on Nikon D3100. Täällä on siis ohjekirjan pänttäämisen jälkeen testailtu intopinkeänä kuvaamista ja kameran toimintoja. Harjoiteltavaa varmasti riittää pitkäksi aikaa, mutta jo nyt voi todeta, että blogissa ei enää tyydytä pokkaritason kuviin.


Nyt ajatukset alkavat jo hiipiä välipäivien alennusmyynteihin ja viikonloppuna tiedossa oleviin vieraisiin... Joulunaika ei meiltä kuitenkaan vielä lopu, sillä tapamme mukaan koristeet ja kuusi saavat olla esillä Nuutinpäivään saakka, mikäli sinne asti selviävät.


24.12.2013


23.12.2013

Aatonaatto


Tähän on tähdätty. Että kaikki on valmista, mieli rauhallinen ja olo rento. Joulu saa alkaa. Koti on jouluinen, paketit paketoitu, pyhäkuviot suunniteltu ja käden ulottuvilta löytyy kasa suklaata. Jouluruuista meidän ei tarvitse kantaa huolta, sillä pääsemme jälleen kerran valmiille kattauksille. Nyt vain odotellaan huomista. <3


22.12.2013

Neljäs adventti


Kohta on joulu. Ihan kohta.


21.12.2013

Paketteja


Siinäpä niitä napottaa pärekorissa valmiina lähtöön. Lahjahankinnat ovat nyt jo melko hyvällä mallilla, enää muutamia täydennyksiä puuttuu. 

Tänä vuonna joululahjapakettien värit koostuvat meillä punaisesta, valkoisesta, harmaasta ja ruskeasta. Lahjanarun tehtävää hoitaa juuttinaru. Pahvisten pakettikorttien etupuolella on lahjansaajan etukirjain ja takapuolella nimi kokonaisuudessaan leimattuna.


Kuten kuvasta näkyy, olen yrittänyt nyt välttää perinteisiä pukkikuoseja ja riemunkirjavia värejä paketeissa. On ollut kivaa vaihtelua etsiä ja kehitellä vähän toisenlaisia ulkoasuja lahjoihin. Toivottavasti saajatkin tykkäävät. :)

20.12.2013

Piparkakkutalo


Piparkakkutalo on yksi joulumme tärkeistä perinteistä. Jo useampana vuotena olen tehnyt meille perinteisen talon sijaan tällaisen kirkkoversion. Kaavat suunnittelen ja teen aina itse. Koristelussa luotan punaisiin ja valkoisiin ranskanpastilleihin, valkoiseen sokerikuorrutteeseen, hopeakuuliin ja tomusokeriin. Ikkunoihin puolestaan saa kivat lasit liivatelehdistä. Silloin tällöin katselen ihastuksissani kuvia taitavasti piperretyistä huviloista, mutta jotenkin vaan tällainen perinteinen koristelutyyli tuntuu omimmalta. Ainakin tällä hetkellä.


Jotkut arastelevat piparkakkutalon kokoamisessa käytettävää kuumaa sokerimassaa. Itse olen kantapään ja muutaman kivuliaan palovamma-arven jälkeen oppinut oikeat niksit osien kastamiseen, kääntelyyn ja yhdistelyyn. Sokerin sulattamisen jälkeen massan ei kannata antaa mennä liian liuruksi tai puolestaan liian jähmeäksikään. Kunkin osan asettelu kannattaa kuivaharjoitella ainakin kerran ennen kuumaan sokeriin kastamista - näin ei enää sitten tarvitse empiä liikeratoja eikä massa ehdi kovettua ennen kuin palaset saa aseteltua yhteen. Niin, eikä tule niitä palovammoja kun sokerimassan valumis- tai tippumissuunnat on valmiiksi ennakoinut. Terävä veitsi on hyvä apu mahdollisten sokerivalumien poistamiseen ja piilottamiseen, mutta vain jos osaa olla nopea; piparia vasten sokerimassa jähmettyy todella nopeasti.

Jokos teillä on piparkakkutalot kasattu? :)

17.12.2013

Puurokattaus


Joulunajan kunniaksi meillä kääntyi keittiössä ruokaryhmä toisinpäin. Ihmeen paljon muutos toi erilaista ilmettä tilaan!


Vaihdoksen myötä innostuin kokeilemaan jouluista puurokattausta. Koska pöydänkansi on tehty kauniisti kolmesta lankusta, sitä ei oikein haluaisi peittää suuremmilla tai pienemmilläkään liinoilla. Erilaisia kaitaliinoja ja tabletteja olen kylläkin hankkinut, mutta jokainen niistä peittää liikaa pöytäpintaa. Jääköön siis tekstiilit vielä kaappiin ja annettakoon pöydän komeilla omana itsenään.


16.12.2013

Little whites


Meillä on lähipäivinä tulossa olohuoneeseen aito, vihreä (ja toivottavasti mahdollisimman iso) joulukuusi. Pienimpiin makkareihin laitoimme kuitenkin nämä valkoiset pikkuversiot. Vaikka itselle Se Oikea joulukuusi on aito kuusi, ovat valkoiset vaihtoehdot kieltämättä kauniita - niitä onkin ihana katsella muiden bloggaajien joulukodeista.


Toimikoot nämä pikkuvalkoiset meidän kotimme valkoisena jouluvivahteena, muissa huoneissa värimaailma kun kääntyy nyt hieman tummempaan.

15.12.2013

14.12.2013

Red in toilet


Vai ettei joulu voisi tulla vessaankin? No kyllä muuten voi! :)


Nopsan ilmeenvaihdoksen saa aikaan jo pelkillä maton ja pyyhkeiden vaihtamisilla. Ylänurkan punainen tähti on pari vuotta vanha tuliainen Ruotsista. Pienempääkin koristetta voisi tasolle periaatteessa asetella, mutta ainakin meidän käytössämme on parempi pitää taso suht tyhjänä laittautumiskamppeita varten.


Takaseinän vanha, nokinen ikkunankarmi on emännän sukupaikalta peräisin. Se on ollut todennäköisesti joko vanhassa savupirtissä tai -saunassa. Karmi on yksi tärkeimmistä sisustusesineistämme, ja se onkin kulkenut mukana jo kolmessa aiemmassa kodissa.

Meidän vessamme on kompaktin kokoinen, 1,7 neliötä. Punnitsimme rakennusvaiheessa tilan suurentamista, mutta emme nähneet sille lopulta tarvetta. Eikä ole harmittanut, sillä mihinkäpäs me suurempaa vessaa tarvitsisimme? Kaksi ihmistä mahtuu sinne vielä hyvin pyörimään. Useampi on myös kysellyt, onko tämä todella meidän ainut vessamme. Kyllä on, sillä emme halunneet sijoittaa kylppäriin nykytyylin mukaista toista pönttöä, se olisi tuntunut itselle jotenkin kolkolta ratkaisulta.

Joulusiivousten osalta vessa oli viimeisimpiä kohteita, enää olisi jäljellä vain saunan ja pesuhuoneen peseminen. Uskokaa tai älkää, mutta meillä on oikeasti pyyhitty ja pesty joka paikka lattiasta kattoon. Joulu saa tulla!

13.12.2013

Vinkki: myrkyllisetkin joulukukat esille

Kuin sattumalta, lueskelin Syhinästä eläimille myrkyllisistä joulukukista ja huomasin keksineeni jo yhden tavan niiden esillä pitämiseen. Laitoin nimittäin joulutähden meidän eteispenkillemme, suuren lyhdyn sisälle.

Meillä ei vaarallisia kukkia tarvitse karttaa, mutta tällainen ratkaisu voisi sopia etenkin eläin- ja lapsiperheisiin, joissa kukan myrkyllisyydellä on väliä. Varsinkin, jos kukkia haluaisi kaikesta huolimatta pitää esillä.

Onhan näitä nähty aiemminkin, mutta itselle uutena älynväläyksenä tuli nimenomaan tämä turvallisuusnäkökanta - kukka on lukon takana mutta kuitenkin näkyvillä.



12.12.2013

Jotain punaista


Tällä viikolla isäntä on intoutunut pitämään päivittäin tulta takassa. Nämä kuvat ovat eilisillalta. 


Viikonlopun jouluostosten sekaan harhautui omaan kotiin tuollainen valkoinen pikkujakkara. Tai, ei se oikeasti ollut valkoinen, mutta sivellin sen sellaiseksi värjäsi. Punainen lyhtykin halusi mukaan, joten napottakoon parivaljakko hetkisen nyt takan kaverina.


Viikko on ollut aivan uskomattoman kiivastahtinen - töissä on sinkoiltu ees taas Lucia-treeneissä, pidetty viime hetken kokeita ja palavereita, kiljuttu Mikael Gabrielin keikalla ja hiottu joulujuhlaa, kun taas kotona aika on mennyt perusteellisen joulusiivouksen tekemiseen. Hopusta huolimatta on puuhista osannut nauttia, ovathan ne valmistautumista jouluun! Huomisen jälkeen rauha toivottavasti tavoittaa niin työ- kuin kotirintamankin ja ensi viikolla on aikaa perusteelliseen tunnelmointiin.


P.S. Muistathan lähettää joulukortit viimeistään huomenna! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...