10.6.2015

Arjen onni

Minun piti kirjoittaa ja kuvata teille täksi päiväksi herkkupostaus eilen syömistämme canneloneista, mutta sen homman kanssa kävi vähän köpelösti. Canneloneissa ei siis itsessään ollut mitään vikaa, vaikka teinkin niitä elämäni ensimmäistä kertaa. Päinvastoin, vika oli pikemminkin siinä, että niistä tuli vähän liiankin hyviä! Kun otin kypsän vuoan uunista, ei sitä malttanutkaan alkaa kuvailemaan saati miettimään kattauksia, vaan pötkylöitä oli heti maistettava. Ensimmäisen ja toisen verran, aina kuudenteen saakka - mies samassa tahdissa. Pian huomasimmekin, että olimme hotkineet cannelonit melko vähiin: tälle päivälle jäi vain kaksi rullaa maistiaisiksi. Niistä ei juuri kuvamateriaalia liikene, joten kuitataan herkkupostaus nyt sitten vain tällä sepustuksella. :')

Arjen onneahan ne cannelonitkin ovat, mutta sananen myös toisenlaisesta ilmentymästä. Kuvissa näette sydämenmuotoisen inkaliljan terälehden, jota säilytän yöpöydälläni. Meillähän oli pääsiäiskukkina inkaliljoja, joten terälehti on ilostuttanut tuossa jo pari kuukautta. Kun kukat alkoivat harventua, ne pudottivat lattialle runsaan lehtikerroksen. Itse en tuota sydämenmuotoista hoksannut, vaan mies oli poiminut sen talteen.

Mies hoitaa meillä sängyn arkipetauksen, kun taas minä useimmiten auon sen illemmalla. Huhtikuussa vietin erään yön yksin kotona, ja mies oli päättänyt ilahduttaa minua juuri tuona iltana. Hän oli asetellut tämän terälehden tyynylle niin, että kun vedin päiväpeiton pois, löysin sydämen heti edestäni. Kaverinaan sillä oli pieni karkki. Voitteko kuvitella, miten lämmin ja ajateltu olo tuli!

Arjen onnea ovat monet pienet asiat. Ne, mistä tulee hyvä ja iloinen olo. Sellaiset, joihin ei rahaa tarvita. Varmasti meillä jokaisella on esimerkkejä aiheesta - tärkeintä onkin, että juuri ne oman arkensa onnenaiheet tulee huomanneeksi. Mikään ei olisi surullisempaa, kuin elää "sitten kun" -elämää. Että odottaisi aina vain edessä odottavia etappeja, joiden uskoo tuovan onnen. Onnellisuuden ydin on kuitenkin tässä hetkessä. Että osaa nähdä positiiviset asiat ympärillään ja olla niistä iloinen. Olla tyytyväinen siihen mitä on ja omistaa. Onnellisen perusvireen avulla selviää myös niistä epämukavammista kiukutuksen ja surun hetkistä, joita elämä takuulla heittää eteen. Pääasia, että omalta taipaleeltaan huomaa kerätä enemmän plussia kuin miinuksia.

Löytyykö teiltä kiteytyksiä arjen onnesta? Oletteko kokeneet olonne onnekkaaksi jonkin pienen eleen ansiosta, tai mistä ylipäätään koette olevanne onnellisia? 

Minun täytyy nyt ruveta lakananvaihtopuuhiin, sillä tätä kirjoittaessani ryöpsäytin aamukahvit tyynylle ja peitolle. Tyypillistä minua, olen vähän tällainen norsu posliinikaupassa. :) Siitäkin huolimatta, onnellista keskiviikkoa! ♥


9 kommenttia:

  1. Ihana oot Kristiina, olipa kaunis ja sellainen rauhallisen tyytyväinen kirjoitus. Ja herkulliset cannelonit. ;D
    Oot tainnut päästä onneen käsiksi. ❤️ Ihanan ajattelevainen mies - taitaa kuule tykätä susta ja lujaa. Onni on juurikin tuota arjen kauneutta. Sitä, mikä pitää olon ja mielen hyvänä. Aurinkoista viikkoa sulle!

    VastaaPoista
  2. AWW, aivan ihana muistaminen ja arjen pienet ilot ovat just niitä tärkeimpiä <3

    VastaaPoista
  3. Ihanaihana postaus<3 Pitää osata iloita juuri niistä arjen pienistä jutuista, aina ei todellakaan tarvita jättimäisiä ilotulituksia tai maltaita maksavia yllätyksiä. Onneen ei tarvita useinkaan kovin paljon; moni asia on kiinni ihan itsestä ja siitä millä tavalla asioita sekä tätä maailmaa katselee<3

    VastaaPoista
  4. Onni on juuri tuota mistä kirjoitit <3 monen asian saa jos haluaa niin käännettyä iloksi itse vaikka ei heti olisi niin iloinen asia itsessään.
    Itseä myös arjessa ilahduttaa todella pienet eleet <3 onni on paljon itsestä kiinni <3

    Ihanaa päivää ja tämä postaus oli ihana piristys tälle päivää <3

    VastaaPoista
  5. Kaunis ele mieheltäsi, varmasti lämmitti sydäntä ♡ :'-) Ja onneksi ne kahvit ei sentään näppikselle kaatuneet! :'-D

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana ele mieheltäsi! Tuollaiset pienet eleet kantavat arjessa pitkälle. <3

    VastaaPoista
  7. Hetkessä eläminen on juuri sitä, jota olen viime vuosina opetellut tietoisesti ja josta jaksan paasata kyllästymiseen asti. Elämä on joskus pakottanut pysähtymään ja silloin ne arjen pienet ilot on näyttäneet voimansa.
    Viimeksi nautin pikaisen aamupalan aurinkoisella terassilla. Kiire painoi päälle, mutta päätin, että seuraavat kaksi minuuttia istun rauhallisesti paikallani ja keskityn vain kuuntelemaan lintujen laulua. Pieni hetki antoi voimaa pitkälle päivään :D

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...